1.9.2025
Tämä kirjoitus on julkaistu 1.9.2025. / Kaisa Penttilä
Vaasan ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun Osaamista energiamurroksen johtamiseen –yhteishankkeessamukana olo on ollut myös opettajille erinomainen mahdollisuus oman asiantuntemuksen kasvattamiseen ja yritysten kanssa verkostoitumiseen. Kaisa Penttilä (VAMK) sekä Pekka Kantola ja Risto Oikari (Kajaanin Amk) osallistuivat Nivalassa ensimmäistä kertaa järjestettyyn ThinkBIG-tapahtumaan , joka kokosi yhteen yli 600 osallistujaa ja 50 näytteilleasettajaa. Päivä tarjosi monipuolisen katsauksen siihen, mihin suuntaan puhtaan energian, kemianteollisuuden ja teollisten investointien kenttä on kehittymässä – ja millaisia mahdollisuuksia tämä avaa niin pienille uusteollistumista hakeville paikkakunnille kuin koko Suomelle.
Tämä blogikirjoitus summeeraa seminaarin aikana kuultuja näkemyksiä alan asiantuntijoilta ja toimijoilta sekä tapahtuman yleistä antia kirjoittajan näkökulmasta.
ThinkBIG tapahtuman keskiössä oli kuinka onnistutaan viemään eteenpäin mittavia vihreän siirtymän investointeja paikkakunnilla, joissa on valtava potentiaali, mutta rajalliset olemassa olevat resurssit. Useat tapahtuman puheenvuorot ja keskustelut vahvistivat sen, että puhtaan siirtymän rakentaminen on kestävyyslaji ja joukkuepeli – yksittäiset hankkeet ovat tärkeitä, mutta ratkaisevaa on kyky luoda ekosysteemejä, joissa eri toimijat tukevat toisiaan.
Vetytalouden lupaukset ja realiteetit
Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä muistutti, että vetytalouden ympärillä käytävä keskustelu on monivaiheista. Vaikka jotkut hankkeet eivät ole edenneet toivotussa tahdissa, fundamentit ovat kunnossa: “Teollinen hanke kestää yleensä viisi vuotta. Energia-alalla tämä on täysin normaalia – siksi tarvitaan malttia ja rohkeutta kasvaa.”
Sipilän mukaan vetysektorilla piilee valtava potentiaali – sen mittakaava voisi tulevaisuudessa vastata nykyisen metsäteollisuuden kokoa. Samalla se tukisi energiateollisuuden ja metsätalouden kasvua. Hän painotti, että EU:n regulaatio etenee, mutta silläkin saralla ollaan vasta alkuvaiheessa. Kansainvälinen yhteistyö ja Suomen kilpailuetujen tunnetuksi tekeminen ulkomailla ovat nyt ratkaisevia. Me voimme näyttää esimerkkiä muulle Euroopalle ja olla luomassa ratkaisuja, joita muu Eurooppa tarvitsee.
Gasgrid on jo valmistautunut liittämään vetyverkkoa osaksi Eurooppalaisia vetylaaksoja, ja CEF-tuki sekä Euroopan turvallisuuspoliittiset tavoitteet voivat avata uusia rahoituskanavia infrastruktuurin kehittämiseen.
Kemianteollisuuden haasteet ja hiilineutraaliustavoite
Tuomas Tikka Suomen kemianteollisuus ry:stä nosti esille järjestön tavoitteen saavuttaa hiilineutraali kemianteollisuus Suomessa vuoteen 2045 mennessä. Tavoite edellyttää valtavia muutoksia: puhtaan sähkön käyttö tulisi kolminkertaistaa ja vedyn käyttö kasvaa merkittävästi. Lisäksi lineaarisesta materiaalien käytöstä on päästävä kohti kiertotalousmallia.
Tikka kuitenkin muistutti, että pelkkä teknologia ei riitä – jonkun täytyy myös ostaa lopputuotteet. Siksi regulaation on luotava riittävät insentiivit, jotta puhtaat ratkaisut saavat markkinoilla jalansijaa.
Nivala investointien keskuksena
Yksi tapahtuman puhutuimmista aiheista oli Nivalan asema investointikohteena. Andreas F. Brandt (Copenhagen Infrastructure Partners) kertoi suunnitelmista rakentaa Nivalaan biokaasulaitos. Laitos tuottaa energiaa mittaluokassa, joka riittäisi 30 000 kotitalouden energiatarpeisiin. Lisäksi prosessi perustuu sekä ihmisille että eläimille syömäkelvottomiin raaka-aineisiin, mikä tekee siitä kestävän ratkaisun. Yhteistyö paikallisten viljelijöiden kanssa on keskeistä. Hänen viestinsä oli selkeä: “Farmarit ovat tärkeimmät asiakkaamme.”
Myös Fabian Hinz (Abo Energy) toi uutisia – saksalainen kehittäjä suunnittelee suurta vetyhanketta Nivalaan. Tämä tukee alueen kasvavaa roolia puhtaan energian tuotannon keskittymänä.
Taustalla vaikuttaa Nivalan Yrityskylä, joka on rakentunut vahvan yhteistyön ja yrittäjähenkisen ilmapiirin varaan. Nivalan vahvuus on monipuolinen yrityskenttä, joka ei nojaa yhteen isoon toimijaan vaan tarjoaa palveluita laajalle asiakaskunnalle. Kunnan yritysmyönteinen asenne – kuten ennakoiva kaavoitus – on luonut otollisen maaperän uusille investoinneille.
Tulevaisuus rakentuu osaamisesta ja yhteistyöstä
Poikkitieteellistä ajattelua tapahtumaan toi tulevaisuudentutkija Esko Valtaoja, joka muistutti, että tulevaisuus ei ole määrätty, vaan se tehdään ihmisten teoilla. Hänen mukaansa maailman pelastaminen tapahtuu paremman tiedon ja teknologian avulla, ei palaamalla menneeseen.
Samaa viestiä tuki Matti Asikainen (NordFuel), joka esitteli bioetanolihankettaan. Jos hanke saa investointipäätöksen vuonna 2026, tuotanto voisi alkaa 2029. Asikainen korosti Suomen kilpailuetuja: metsät, edullinen ja puhdas sähkö, korkea koulutustaso sekä poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus. “Vaikka kaikki ei ole täydellistä, asiat ovat meillä aika hyvin,” hän kiteytti.
Paneelikeskustelun opit: sopimusosaaminen ja kansainvälistyminen
Päivän paneelikeskusteluun osallistui arvovaltainen joukko yritysten ja julkisen puolen vaikuttajia : Matti Heikkinen (GRK), Henriikka Skantz (KSBR), Markku Kivistö (Business Finland) sekä Toni Krankkala (NIHAK) olivat mukana keskustelemassa.
Paneelikeskustelussa korostui tarve rakentaa projektien ketjuja: kun biokaasulaitos, vetytuotanto ja aurinkopuisto sijoittuvat lähelle toisiaan, syntyy synergiaa, jossa toisen toimijan jäte on toisen raaka-aine.
Keskeiseksi nousi myös kysymys siitä, miten kotimaiset yritykset pääsevät mukaan suurhankkeisiin. Vastaus oli selkeä: sopimusosaaminen ja kansainvälinen kyvykkyys. Englannin kieli, nopea reagointikyky ja kyky toimia erilaisten kansainvälisten kumppanien kanssa ratkaisevat.
Suurhankkeet vaativat myös kuntien ja alueiden panosta. Työntekijöiden majoitus, perheiden vastaanottaminen sekä koulujen ja päiväkotien valmiudet ovat osa kokonaisuutta. Pitkäaikaiset vaikutukset voivat olla miljardiluokkaa – palvelutoimittajista paikallisiin pk-yrityksiin.
Suomella on mahdollisuus johtaa puhtaan siirtymän investointeja
Keskusteluissa ja puheenvuoroissa nousi esiin myös se, että Suomi on yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä maista puhtaan siirtymän investoinneissa. Meidän on vain uskottava itseemme ja tartuttava mahdollisuuksiin. Tuulivoima-alan kehitys voi toimia hyvänä esimerkkinä alan kehityksestä: pitkään odoteltiin, mutta kymmenessä vuodessa ala kasvoi valtavasti. Sama voi tapahtua vedyssä, biokaasussa ja muissa uusissa ratkaisuissa.
Lopulta päivän sanoma oli toiveikas: maailman pelastaminen on hyvää bisnestä. Tämä edellyttää rohkeutta, yhteistyötä ja sitä, että nuoret otetaan mukaan rakentamaan tulevaisuutta.
Yhteenveto
ThinkBIG Nivala 2025 osoitti, että pienet paikkakunnat, kuten Nivala, voivat olla nousemassa merkittäväksi keskukseksi puhtaan energian investoinneissa. Puhujien viestit olivat selkeitä: teknologia ja osaaminen ovat jo olemassa, mutta tarvitaan rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja kykyä toimia yhdessä.
Nivalan vahvuus on sen yhteisöllinen ja yrittäjähenkinen ilmapiiri, joka houkuttelee kansainvälisiä investointeja. Kun kunnianhimoiset hankkeet toteutuvat, ne voivat muuttaa paitsi alueen myös koko Suomen roolia globaalissa energiasiirtymässä.
ThinkBIG oli enemmän kuin seminaari – se oli muistutus siitä, että kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä, askel kerrallaan.